Naiseus

Meillä naisilla roolit on monet. Ollaan vaimoja, äitejä, tyttöystäviä, työntekijöitä tai yrittäjiä, tyttäriä, miniöitä tai anoppeja, isoäitejä… Ja tehtävämme ovat vaativat. Meiltä vaaditaan lempeyttä ja myötätuntoa. Nykyään meiltä vaaditaan kuitenkin myös rajoja, lujuutta ja vahvuutta.

Entäs se naiseus meidän sisällämme? Mitä ja ketä oikeastaan olemme. Joskus olin hukassa itseni kanssa ja tuntui, että vain esitän noita rooleja. Naiseuteni hukkui sinne alle, oli piilossa kovan kuoreni sisällä.

Miksi minuun on asettunut tällainen malli? Miksi minulle on opetettu, että omat tarpeet täytyy uhrata ja ohittaa itseni? Miksi en kelpaa sellaisena kuin olen? Miksi aina joku muu tietää paremmin kuin minä? Olin kuin tuulessa ajelehtiva lehti, irrallaan, vailla suuntaa, vailla omaa voimaa. Sätkynukke, jota ohjaili aina joku muu. Kyllä, kiitos, ei se haittaa, ota vain, en minä tarvitse mitään, päätä sinä.

Haluan julistaa yhden naisen, yhden kätilön, yhden äidin kapinan! Haluan aloittaa sodan sitä vuosisatojen mittaista patriarkaatin valtaa vastaan. Missä se lurjus piileskelee, etsitään ja nitistetään se! Naisilla on oikeudet!

Kun alan etsimään tätä vihollistani, huomaan pian että se löytyy minusta itsestäni. Armeijaani tarvitaankin rohkeuden lisäksi paljon myötätuntoa. Aseinani on joogamatto, viltti ja tyynyt. Strategiani on itseen päin kääntyminen, oman naiseuden tutkiminen lempeydellä. Sieltä työ on aloitettava, omasta itsestä.

Nykyään koen, että vaikka minulla on erilaisia tehtäviä ja paikkoja, minä olen kuitenkin se, joka niitä yhdistää. Uskallan olla kaikissa rooleissani enemmän aito itseni. En enää yritä esittää vaan olen juuri sellainen äiti ja puoliso kuin minulle on luontevaa.

Pyrin elämään elämää, joka lähtee minusta sisältäni, minusta ulospäin. Ei enää toisinpäin, ulkoa minuun. Se ei ole itsekeskeistä kaikki mulle heti -elämää, vaan tarkoitan sillä jotain aivan muuta.

Kovan kuoreni itseäni kohtaan saan murtumaan kohtaamalla tunteeni myötätuntoisesti. Silitän itseäni ja huomaan vaativat ajatukset itseäni kohtaan. Voin tarjota itselleni lempeyttä.

Naisena on tärkeää ollut kasvattaa omat juuret, joissa on rakkaus ja arvostus itseäni kohtaan. Kiinnitän niillä itseni maahan niin lujasti etten ole enää se ajelehtiva lehti, vaan olen vahva puu. Vaikka millainen tuuli tai tunnemyrsky minua heiluttaisi, pysyn pystyssä, omassa voimassani.

Kukoistava nainen tarvitsee juuret ravitakseen itseään. Juuret tulevat ja kasvavat kohdun voimasta. Niiden avulla saamme yhteyden omiin tarpeisiin ja luovuuteen sekä omaan sisäiseen turvaan ja voimaan.

Meille naisille on luontevaa elää sydämen voimasta käsin. Sitä ei tarvitse ohittaa, mutta sinne sydänvoiman tueksi tarvitsemme vahvan yhteyden kohtuvoimaan. Kun elämme vain sydämen kautta, ohitamme itsemme, juuremme ja tarpeemme.

Naiseus on sisäinen mielentila

Naiseus on varmasti jokaisella naisella omanlainen, se on oman sisäisen maailman kokemus omasta itsestä. Se on tunteita ja ajatuksia. Naiseus on olemista, elämistä ja kokemista.

Tasapainoinen naiseus löytyy kun niiden eri roolien sijaan tutustuukin omiin sisäisiin puoliin. Meissä asuu sisäinen Hoivaava Nainen, Villi Nainen ja Mystinen Nainen. Kun on vahvasti yhteydessä näihin omiin puoliinsa, on jotenkin luontevaa asettua myös niihin ulkopuolelta tuleviin rooleihin. Mikä osa on sisälläni eniten näkyvissä, kun olen miniän, puolison tai työkaverin roolissa?

Mistä sisältäni ammennan voimaa, kun vedän rajoja tai puolustan itseäni?

Aito naiseus on joustavuutta omassa sisäisessä maailmassa, en pienennä tai hukkaa itsestäni muita puolia vaan nämä kaikki mahtuu minuun. Joissain tilanteissa jokin sisäinen osani on enemmän esillä. Pienten lasten äitinä elän enemmän sydänvoimastani käsin tässä elämänvaiheessa, mutta annan silti itselleni, huolehdin ensin omasta tarpeestani, sitten muiden. Täydestä sydämestä on paljon runsaampaa antaa muille. Puolisoni kanssa haluan kokea monenlaista naiseutta.

Naiseus on vapautta

Tämä sisäinen joustavuus eri osien välillä luo mieleen ja omaan kokemukseen vapauden tunnetta. Naiseus meissä tarvitsee vapautta. Vapautta rooleista, kahlitsevista ajatuksista, mielen sisäisistä vankiloista. Vapautta olla omanlainen nainen, luonnollinen, aito, rakastettu ja hyväksytty. Ja sitä vapautta voimme tarjota itse itsellemme.

Kysymyksiä sinulle:

Millaisia sisäisiä osia sinusta löytyy? Kun suljet silmäsi, millaisen hahmon ne saavat mielikuvissasi? Millä tavalla ne käyttäytyvät? Miten ne pukeutuvat? Kuka sinä olet naisena? Millainen olet naisena?

Ystäväsi Airi

matkalla omaan hehkuun

Seuraava
Seuraava

Viha ja rakkaus